Realismia Nato-keskusteluun

Realismia Nato-keskusteluun ( julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.1.2015 )

 

Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat näyttävät löytävän kaikesta mahdollisesta maailmantilanteeseen  liittyvästä asiasta perustelun sille, miksi Suomen pitäisi kiireesti ryhtyä valmistelemaan Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä.Monilla Suomen puolueilla on puoluekokoustasoiset päätökset kansanäänestyksen järjestämisestä, jos joskus pitäisi päättää Suomen Nato-jäsenyydestä. Näin ollen näyttää selvältä, että kansanäänestys järjestettäisiin, jos asia tulisi ajankohtaiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Suomessa on lain mukaan mahdollista järjestää neuvoa antava kansanäänestys. Asian eteneminen olisi seuraava: Tasavallan Presidentin ja maan hallituksen tulisi  yksimielisesti tehdä ehdotus Suomen liittymisestä Nato:n jäseneksi. Tämä ehdotus vietäisiin sitten neuvoa antavaan kansanäänestykseen. Tämän jälkeen hallitus antaisi Tasavallan Presidentin hyväksymän esityksen eduskunnalle Suomen liittymisestä Nato:n jäseneksi. Eduskunta päättäisi hyväksymisestä 2/3 äänten enemmistöllä.

On selvää, että valtiojohto voisi tehdä esityksen Nato:on liittymisestä ja sitä koskevasta kansanäänestyksestä vain sellaisessa tilanteessa, missä etukäteen olisi erittäin suuri varmuus siitä, että kansanäänestyksessä enemmistön tuki ehdotukselle myös tultaisiin saamaan  ja että eduskunnassa olisi asian tukena tarvittava määräenemmistö. Näin siksi, että valtiojohto ei voi riskeerata  maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteita mahdollistamalla tilanne, missä Tasavallan Presidentti ja maan hallitus esittäisivät  sotilaallista liittoutumista ja  itsenäisestä puolustuksesta luopumista, mutta esitys tulisi hylätyksi kansanäänestyksessä,  tai eduskuntakäsittelyssä. Sillä jos näin tapahtuisi, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ajautuisi syvään kriisiin liittoutumisen tullessa hylätyksi, muttatoisaalta uskottavuuden murentuessa omaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen pohjautuvalta ratkaisulta. Tällaista riskiä valtiojohto ei kerta kaikkiaan voi ottaa.

Tarvittaisiin siis dramaattisia muutoksia kansalaisten mielipiteissä ja poliittisten puolueiden kannoissa, jotta valtiojohto voisi edes harkita liittoutumisratkaisua. Korkeassa poliittisessa asemassa toimivien henkilöiden olisikin lopetettava turhanpäiväinen spekulointi Suomen Nato-jäsenyydellä ja päinvastoin toimittava kaikissa tilanteissa niin, että nykyratkaisun uskottavuus säilyisi ja vahvistuisi.

 

Juha Korkeaoja kansanedustajaehdokas kesk.