VASTUUNKANTAJANA ERI TEHTÄVISSÄ

TYÖHISTORIANI

Maanviljelijä pienestä pitäen

Maanviljelijän työ on leimannut koko elämäni matkaa. Olen osallistunut maataloustöihin siitä alkaen, kun jaksoin painaa traktorin kytkinpolkimen pohjaan.

Opinnot maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa olivat itsestään selvä asia jo varhain. Lähes vuoden mittainen harjoittelu Kanadassa avarsi näkemään maataloutta ja maailmaa kansainvälisestä näkökulmasta.

Opiskeluaikana vuokrasin peltoa ja ryhdyin tuottamaan tärkkelysperunaa. Laajemman vuokraviljelyn aloitin 1976. Vuonna 1980 tehtiin Korkeaojan tilalla sukupolvenvaihdos, jolloin myös muutimme asumaan takaisin Kokemäen Korkeaojan kylälle. Maatilaa on koko ajan hoidettu koko perheen voimin osa-aikaisena. Palkanmaksajan roolikin on tullut tutuksi, sillä kesäaikaan aluksi tilalla työskenteli maatalousharjoittelijoita ja sen jälkeen vuosien ajan serkkuni Pekka Korkeaoja. Tilan tuotantosuunta oli eri muodoissa kasvinviljelyä mm. kylvösiementuotantoa ja mallasohraa. Kymmenen vuoden ajan menetelmänä oli suorakylvö.

Tärkeä muutos tapahtui v. 2012, kun muodostimme kotitilalle muuttaneen poikamme Aapon kanssa maatalousyhtymän ja sen myötä tilan tuotantoa alettiin siirtää luomutuotantoon. Luomutuotanto on vaativaa ja edellyttänyt paljon uusien asioiden opiskelua. Loppuvuodesta 2014 teimme esisopimuksen maatilan sukupolvenvaihdoksesta. Vastuu siirtyy kokonaan Aapolle, mutta hän on luvannut, että töitä saan tehdä niin paljon kuin voimia ja aikaa riittää. Hieno juttu.

Maatalouden ja maaseudun edunvalvojaksi MTK:n leipiin 1976

Valmistuttuani agronomiksi ryhdyin hakemaan työpaikkaa Satakunnasta voidakseni palkkatyön ohella toimia maanviljelijänä. Maataloustuottajain Satakunnan Liitossa tuli sopivasti auki järjestökonsulentin toimi, jota hain ja tulin valituksi. Toiminnanjohtaja, maanviljelysneuvos Erkki Horelli antoi vastuualueekseni Pohjois-Satakunnan sanoen, että maakunnan eteläosasta kotoisin olevan pitää oppia tuntemaan myös toimialueen pohjoisosa. Minulle ratkaisu oli erittäin hyödyllinen ja tärkeä, opin tuntemaan koko maakunnan ja ihmisten ja yhteisöjen erilaiset toimintatavat.

Vuonna 1979 minut valittiin maataloustuottajain Satakunnan Liiton toiminnanjohtajaksi Erkki Horellin jäädessä eläkkeelle. Nuorekkaalla joukkueella uudistimme toimintatapoja ja otimme käyttöön mm. Windows- ohjelmistot ensimmäisten joukossa.

Kokemusta elintarviketeollisuudesta

Toiminnanjohtajan rooliin kuului tiivis yhteistyö osuustoimintayritysten kanssa. Sain olla mukana ja vaikuttamassa niin liha-alan kuin meijerialan rakennemuutokseen Satakunnassa. Sitkeän kampanjan tuloksena syntyi mm. Sata-Maito. Tärkein roolini oli toimiminen Lännen Tehtaat OY:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana  parikymmentä vuotta. Kokemus pörssiyhtiön hallituksessa toimimisesta oli korvaamattoman tärkeä kokemus  myöhempiä kansanedustajan ja ministerin tehtäviäni ajatellen. Vain erittäin harvalla kansanedustajalla on kokemusta pörssiyhtiön hallituksesta.

KANSANEDUSTAJAKSI 1991 VERET SEISAUTTANEEN VAALIVOITON MYÖTÄ

Ulkoasiainvaliokunnassa EU-jäsenyyttä käsittelemässä 1991-1995

Minut asetettiin keskustan ehdokkaaksi vuoden 1991 vaaleissa ja tulin valituksi keskustan veret seisauttavan vaalivoiton myötä. Vaalikausi oli täynnä suuria mullistuksia: Suomen talous romahti heti vaalikauden alussa, Neuvostoliitto ja sosialistinen maailmanjärjestys romahtivat ja Suomi päätti liittyä Euroopan Unioniin.

Isossa ryhmässä kansanedustajat keskittyvät kukin muutamalle vastuualueelle. Sattumien kautta pääsin Ulkoasiainvaliokunnan jäseneksi. Se oli onnellinen sattuma, sillä näin pääsin valmistelemaan vuosikymmeniin tärkeintä päätöstä, Suomen liittymistä Euroopan Unioniin ja erityisesti maatalouden osuutta siinä. Päästyäni perehtymään asiaan yksityiskohtia myöten päädyin vastustamaan jäsenyyttä.

Ulkoasianvaliokunta toi myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osaksi vastuualuettani.

Kansainvälisiä tehtäviä ja perustuslakivaliokunnassa uusi perustuslaki 1995-1999

Vaalikaudella 1995-1999 toimin paljon kansainvälisissä tehtävissä mm. Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä. Jäsenyys perustuslakivaliokunnassa oli tärkeää, koska vaalikaudella valmisteltiin perustuslain kokonaisuudistus. Vaikka keskusta oli oppositiossa päätimme Johannes Leppäsen kanssa, että pyrimme rakentamaan kompromissin hallituspuolueiden edustajien kanssa. Näkemykseni on, että Johanneksella ja minulla oli ratkaiseva rooli uudistuksen onnistumiselle. Samalla opin tuntemaan uuden perustuslain läpikotaisin. Vaalikauden lopulla sain USA:n valtiolta stipendin vierailla itse laatimani ohjelman mukaisesti kolme viikkoa eri puolilla USA:ta.

Keskustan ryhmän varapuheenjohtajaksi maatalous ja turvallisuuspolitiikka vastuualueina 1999-2003

Vaalikaudella 1999- 2003 toimin keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana Mauri Pekkarisen toimiessa puheenjohtajana. Vaalikautta leimasi voimakas valmistautuminen seuraaviin vaaleihin ja murtautuminen pois oppositioasemasta. Ryhmän johdossa vastuualueeni oli maatalouden ohella turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Keskusta pääministeripuolueeksi ja minusta maa- ja metsätalousministeri 2003-2007

Vaaleissa 2003 keskusta saavutti niukasti suurimman puolueen aseman ja oppositiokausi päättyi. Olin hallitusneuvottelija ja kirjoitin osan hallitusohjelmaa. Minut valittiin maa- ja metsätalousministeriksi Jäätteenmäen/Vanhasen hallitukseen. Ministerin työ on täysin erilaista kuin kansanedustajan työ; kansanedustaja tekee päätöksiä osana ryhmää, ministeriö on päällikkövirasto eli ministeri tekee päätöksen ja tietenkin kantaa myös vastuun, viimekädessä yksin. Ministerikauden alussa sain voimakasta kritiikkiä tukiratkaisuista. Jälkeenpäin tarkasteltuna numerot osoittavat, että tukitasot kehittyivät paremmin kuin EU-aikana keskimäärin tähän mennessä ja myös maatalouden kannattavuuskehitys oli suotuisaa. Ministerikauden haastavin, mutta myös palkitsevin aika oli 2006 loppuvuosi, kun johdin EU:n maatalous- ja kalastusministerien Neuvostoa puheenjohtajan vaativassa roolissa.

Keskusta säilyy suurimpana, minusta tulee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja 2007-2011

Vaaleissa 2007 keskusta säilytti niukasti suurimman puolueen aseman ja Vanhanen jatkoi pääministerinä. Kirjoitin käytännössä itse hallitusohjelman maataloutta koskevan osan Vanhanen tarjosi minulle Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävää, johon sitten erinäisten käänteiden jälkeen tuli Paavo Väyrynen ja maatalousministeriksi nousi esitykseni mukaisesti Sirkka-Liisa Anttila. Eduskunnassa sain johtaakseni puolustusvaliokunnan. Olin myös puheenjohtajana Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa parlamentaarisessa seurantaryhmässä, joka tuotti yksimielisen raportin työnsä tuloksena.

Vuoden 2011 vaaleissa sain toiseksi eniten ääniä Keskustan listalla Timo Kallin jälkeen. Saimme kuitenkin vain yhden paikan. Vaaliliittokumppani Kristillisen Liiton Sauli Ahvenjärvi sai toisen paikan minun jäädessä ensimmäiselle varasijalle.

Pro Agria Keskusten Liitto

Vaalien jälkeen mielekästä tekemistä on riittänyt yllin kyllin. Maataloustöitä olen ehtinyt tehdä aiempaa enemmän ja aikaa alan kehityksen seuraamiseen on ollut myös enemmän. Puheenjohtajuus Pro Agria Keskusten Liitossa ja siihen liittyvissä tehtävissä, kuten IT-yhtiö Maatalouden Laskentakeskus OY:ssä on vienyt paljon aikaa, mutta myös varmistanut pysymisen kiinni maatalouden ja maatalouspolitiikan ajankohtaisessa kehityksessä. Tiivis yhteys Maa- ja metsätalousministeriön väkeen ja muihin maatalouden toimijoihin on jatkunut koko ajan.

Maapuolustukoulutusyhdistys MPK

Pitkä kokemukseni turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa johti siihen, että minua ehdotettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2011. Kataisen hallitus nimitti minut tehtävään 2012 alusta ja uudelleen 2014 seuraavalle 2-vuotiskaudelle. Olin hyvilläni nimityksestä, koska tiesin, että tehtävään pyrki monia ansioituneita hallituspuolueidenkin edustajia. MPK:n puheenjohtajan tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja antanut mahdollisuuden olla mukana kehittämässä yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa suomalaiskansallista puolustusratkaisua puolustusvoimauudistuksen myötä. Olen saanut toimia luennoitsijana Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla ja myös näin pitää tiiviin tuntuman  Suomen maanpuolustuksen tilaan ja tulevaisuuden haasteisiin.

Sote- hallintoon mukaan

Kunnallisvaaleissa 2012 sain Kokemäellä suurimman äänimäärän. Äänimääräni nousi huomattavasti edellisistä kunnallisvaaleista. Vaalien jälkeen halusin tehtävään, jossa voisin oppia uusia asioita. Minut valittiin Keski-Satakunnan terveydenhuollon Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajaksi keväällä 2013. Tehtävän myötä olen saanut perehtyä minulle yksityiskohdiltaan uuteen, mutta yhteiskunnallisen palvelutuotannon kannalta hyvin keskeiseen toimialaan. Olen oppinut paljon mm. sen, että terveydenhuollon kehittämisessä perusterveydenhuollon hyvä toimivuus on avainasemassa. Olen myös huomannut, että tehokas johtaminen on tärkeämpää kuin organisaation koko. Ja että ennaltaehkäisevä työ luo perustan kaikelle. Olen hyvin perillä Sote-uudistuksen kiemuroista ja edessä olevista haasteista.

Leave a Comment